Kärppien naisten historia

Kärppien naisten sijoitukset 1990-
1990-1991 Nais- ja tyttökiekko alkaa Kärpissä
1991-1992 Kärpät mukana Pohjoisen ja Lapin alueen sarjassa
1992-1993 Ensimmäinen vakiojäävuoro joukkueelle
1993-1994 Kärpät nousee SM-sarjaan
1994-1995 Ensimmäinen SM-sarjakausi
1995-1996 Hopea
1996-1997 4.
1997-1998 Hopea
1998-1999 4.
1999-2000 Hopea
2000-2001 Hopea
2001-2002 Pronssi
2002-2003 Hopea
2003-2004 Pronssi
2004-2005 Pronssi
2005-2006 Hopea
2006-2007 Hopea
2007-2008 Pronssi
2008-2009 4.
2009-2010 4.
2010-2011 Pronssi
2011-2012 Kulta
2012-2013 Pronssi ja EM-pronssi
2013-2014 4.
2014-2015 5.
2015-2016 4.
2016-2017 Kulta
2017-2018 Kulta


Kärppien kaikki tilastot historian ajalta löytyy Eliteprospect.com


Kärppien naisten historia

Kaudella 1990-91 nais- ja tyttökiekko alkoi Kärpissä. Koska joukkue osallistui poikien korttelisarjaan, nimettiin se Lumikoiksi.

”Syksyllä 1990 Kalevassa oli pikkuinen ilmoitus, että Kärpät on perustamassa tyttöjoukkuetta ja ne hakevat pelaajia. Pyysin mun Iskää soittamaan ja varaamaan paikan, kun ite olin koulussa. Jännitti koko päivän ihan satasella, että vieläkö joukkueeseen mahtuu. Sitten kuulin, että pääsen joukkueeseen niin tuntui kuin lotossa ois voittanut.” Satu Salonpää, Kärpät 1990-2003

Kaudella 1991-92 Jääkiekkoliitto käynnisti sarjatoiminnan Pohjoisen ja Lapin alueella. Kärpät liittyi mukaan sarjaan.

”Itse menin ensimmäisiin reeneihin syksyllä 1991. Kyseessä oli oheisharjoitukset Oulun jäähallissa. Pyörin hallin käytävillä hetken kunnes näin joukon tyttöjä ja naisia juoksemassa hallia ympäri. Olin silloin 10-vuotias. Koska olin lapsena ikäistäni vanhemman näköinen, ei kukaan varmaan tullut ajatelleeksi, että saattaisin olla niinkin nuori. Niinpä tartuin punttitankoon ekoista harkoista lähtien. Ei siinä juuri liikuntasuorituksia mietitty.” Satu Kiipeli, Kärpät 1991-2000, 2008-2015

Kausi 1992-1993 Ensimmäinen jäähallivakiovuoro joukkueelle Haukiputaan jäähallista tiistaisin klo.21.00-22.00

”Kaikki pelit ja harjoitukset olivat Raksilan silloisella tekojäällä tai jossain luonnonjäällä. Otettiin kaikki perutut jäät vastaan ja joka viikolle kertyi hyvä satsi harjoituksia. Valmentajana oli Kari Ikonen, joka osasi opettaa peliasiat hyvin. Missään vaiheessa ei tullut mieleen valittaa olosuhteista tai muusta. Kaikkien into pelata oli valtava.” Satu Kiipeli

”Muistan, kun pelasin vielä Raahessa ja Kärpät tuli Rovaniemelle turnaukseen. Katottiin tyttöjen kanssa, että kovat Kärpät tulee. Ekana ne lappas bussista puntit pihalle. Me vaan vedettiin makkaraa ja katottiin. Silloin tuli sellanen fiilis, että nuo on ihan tosissaan.” Marjo Mäyrä, Kärpät 1994-2002

Kausi 1993-1994 Kärpät nousee SM-sarjaan

”SM-sarjaan karsittiin Vaasan Sporttia vastaan. Vähä kai oltiin leuhkoja, kun noustiin.” Satu Salonpää

”Aluksi puitteet ei vielä tukenut toimintaa. Meillä oli kova halu kehittyä, mutta tärkeintä oli koulupaikka ja se, että kokonaisuus elämässä oli kunnossa. Mutta silloin jo oltiin ihan tosissaan ja ylpeitä siitä.” Marjo Mäyrä

Kausi 1994-1995 Ensimmäinen SM-sarjakausi

”Sarjanousun jälkeen päävalmentajaksi tuli Pasi Sorvisto. Pasi siirsi harjoittelun aivan uudelle tasolle. Harjoiteltiin kovaa ja paljon. Reenien peliosioissa voitontahto oli aivan valtava. Hyvä, että ei silmiä kaivettu toistemme päästä. Se reenaus veikin meidät SM-sarjan kärkikahinoihin hyvinkin pian.” Satu Kiipeli

Nina Siren edustaa Suomen maajoukkuetta ensimmäisenä kärppäpelaajana arvokisoissa: EM-kisat, kultaa

Kausi 1995-1996 SM-hopeaa

”Jo toisella SM-sarjakaudella pelattiin finaaleissa. Itse kultakin jäi maalin päähän, kun Keravan Shakers vei mestaruuden ratkaisevassa viidennessä pelissä kolmannella jatkoajalla.” Satu Kiipeli

”Silloin kun voitettiin eka hopea, niin Napu sai kunnian ajaa Sorvistolta, Kartsalta ja Timpalta puolipäätä kaljuksi. Ei koko päätä, kun ei kerta saatu kultaa.” Satu Salonpää

”Kun hävittiin kulta, niin monta päivää itkettiin. Se oli raamaa. Elämää suurempaa hokia.” Marjo Mäyrä

Kausi 1996-1997 neljäs sija

”Oikeastaan näinä aikoina Kärppiin kylvettiin sellainen työn tekemisen kulttuuri. Timo Heikkinen oli tullut joukkueenjohtajaksi ja yhdessä Pasin kanssa he loivat olosuhteet, joissa pelaajien ei juuri tarvinnut maksaa muusta kuin joistain varusteista. Pelireissut pyrittiin hoitamaan mahdollisimman edullisesti. Ruoat otettiin mukaan ja lämmitettiin mikrossa. Välillä nukuttiin yhteistyökumppanien liikehuoneistoissa patjoilla. Toki pelaajatkin hoiti oman osuuden. Talkoita tehtiin todella paljon, mitkä olivat nuorelle tytölle hyviä kokemuksia jatkoa ajatellen!” Satu Kiipeli

Kausi 1997-1998 Hopeaa

”Kärppien naisjoukkue oli koko sarjan ennakkosuosikki. Voitimme tällöin runkosarjan, mutta finaalipeleissä hävisimme JYPille.” Eini Lehtinen, Kärpät 1995-2008

”Tämä kausi oli mun eka kausi naisten joukkueessa. Olin nuorin pelaaja ja kopissa lähinnä ihmettelin vanhempien pelaajien kuten Riipin Katjan, Lankosaaren Sanna ja Huotarin Satun juttuja. Finaaleissa jännitin penkin päässä ja toivoin sormet ristissä, että voittaisimme mestaruuden.” Saija Tarkki (os. Sirviö), Kärpät 1995-2010, 2011-

Naisten jääkiekko oli ensimmäistä kertaa Olympialaisissa Naganossa 1998. Kärpistä olympiapronssia voittaneessa joukkueessa olivat Katja Riipi, Sanna Lankosaari, Satu Huotari, Päivi Salo ja Mari Pälvilä

Kausi 1998-1999 neljäs sija

Kausi 1999-2000 Hopeaa

Kausi 2000-2001 Hopeaa

Joukkue siirtyi pelaamaan Oulunsalon jäähallista juuri valmistuneeseen Linnanmaan jäähalliin. Tällä kaudella myös pitkään jatkunut toinen-neljäs-toinen-neljäs sijoitus SM-sarjassa katkesi, kun joukkue sai toisena kautena putkeen hopeaa. Kuitenkin kauden viimeisen pelin voittaminen Kärpiltä vielä puuttui.

Kausi 2001-2002 Pronssi

”Vaikeuksien kautta voittoon –kausi! Hävisimme useimmat alkukauden pelit. Valmentaja vaihtui ja joukkueemme joutui väärinkäytöksen uhriksi. Pahimmillaan pelaajilla oli pelko siitä, että joutuisimme jättämään koko kauden kesken. Risto Liikka otti vetovastuun ja joukkueemme pelit paranivat vähitellen. Jouduimme kuitenkin alempaa loppusarjaan, mutta nousimme kuitenkin puolivälieriin Jyväskylän Hockey Catsejä vastaan. Puolivälierät ratkaistiin kahden pelin yhteismaalimäärällä. Voitimme ekan pelin 3-0 ja hävisimme vieraissa 0-3. Ratkaisu jouduttiin hakemaan rangaistuslaukauskisassa. Viimeinen laukojamme Suvi Seppälä ratkaisi maalilla pääsymme mitalipeleihin. Kautemme päättyi lopulta pronssiottelun voittoon Ilveksesä 1-4. Pronssimitali tuntui erityisen hienolta myös sen vuoksi, sillä tämä oli ensimmäinen kausi, kun Kärppien naisjoukkue poistui kaukalosta kauden viimeisen pelin voittajana.” Eini Lehtinen

”Muistan hyvin, kun joukkueemme kokoontui silloiselle Kärppäklubille ja toiminnanjohtaja Mika Pieniniemi kertoi, että joukkueen rahoja on käytetty väärin ja eikä joukkueella ole rahaa. Kaikki oli ihan kauhuissaan. Kakkosjoukkue joutui luovuttamaan sarjapaikan ja me kitkutettiin sarja läpi. Alempaan jatkosarjaan joutuminen tuntui kauhealta. Pelattiin divariporukoita vastaan, eikä pelejä edes laskettu SM-sarjapeleiksi. Pronssi maistui kyllä niin hyvältä kauden jälkeen.” Saija Tarkki

Salt Lake Cityn olympialaisissa Kärpistä mukana olivat Satu Hoikkala, Henna Savikuja, Päivi Salo, Kirsi Hänninen ja Saija Sirviö (nyk. Tarkki)

Kausi 2002-2003 Hopeaa

Joukkueen päävalmentajan toimi Risto Liikka ja kesken kauden apuvalmentajaksi liittyi Hannu Jalonen.

”Mää lopetin 2003, kun muutin tänne Englantiin. Mää olin viimeinen pelaaja siitä alkuperäisestä joukkueesta. Kävinhän mää kattomassa täällä paikallisen naisjoukkueen peliä sillä ajatuksella, että jatkaisin, mutta kun olin tottunut jo niin hyvätasoiseen asenteeseen ja touhuun, tiesin etten jaksais sellaista toimintaa.” Satu Salonpää

”Kärpät ja Oulu on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen minuun. Se tapa, jolla vantaalainen otettiin porukkaan mukaan oli mahtavaa niin kentällä ja kentän ulkopuolella. Ja ne pelireissut, eihän niitä unohda. Reissuun lähdettiin aamuyöstä ja kotiin tultiin maanantain vastaisena yönä. Ei haitannut! Bussissa oli hyvää aikaa opintojen suorittamiseen.” Satu Auno (os.Hoikkala), Kärpät 2000-2008

Kausi 2003-2004 Pronssi

Valmentajiksi tälle kaudelle tulivat Juha Puotiniemi, Pasi Backman ja Kari Stenroth.

”Julkisena tavoitteena meillä oli SM-kulta. Välierät päättyivät kuitenkin suureen pettymykseen, kun hävisimme välierät Ilvekselle otteluvoitoin 3-1. Pronssiottelussa IHK:ta vastaan olimme kolmannessa erässä jo kahden maalin takaa-ajoasemassa, mutta käänsimme voiton meidän eduksi 4-3.” Eini Lehtinen

Kausi 2004-2005 Pronssi

Kausi 2005-2006 Hopeaa

Naisten SM-sarjassa pelasi myös Kiinan maajoukkue. Jokainen joukkue pelasi Kiinaan vastaan kaksi ottelua.

”Kaudelta 2005-2006 jäi varmasti parhaimmat muistot. Muutin Ouluun ja aloitin lukion Kastellin urheilulukiossa. Asuttiin Nina Tikkisen ja Mira Kuisman kanssa Intiössä ’Hokikommuunissa’, mistä muodostui joukkueen kokoontumispaikka. Siellä kyllä tapahtui yhtä sun toista ja eräs nimeltä mainitsematon henkilö varmasti oppi tämän vuoden jälkeen, miten pyykkiä pestään oikein ilman eriskummallisia tavaroita. Tällä kaudella voitettiin hopea ja yksi syy siihen oli, että joukkue oli yhtenäinen. Joukkueen valmentajaksi tuli Seppo Karjalainen, joka piti joukkueen kasassa ja välitti jokaisesta pelaajasta.” Mira Jalosuo, Kärpät 2005-2009

”Yksi hienoimmista muistoista liittyy kauteen 2005-06, kun voitimme monikertaisen Suomen mestarin välierissä. Voitimme ratkaisevan välieräpelin rangaistuslaukauskisan jälkeen. Ratkaisevan maalin teki Satu Hoikkala, joka muistaakseni oli rankkarikisat 23 vetäjä.” Eini Lehtinen

Torinon Olympialaisissa Kärpistä Suomea edustivat Satu Hoikkala (nyk. Auno), Saija Sirviö (nyk. Tarkki), Terhi Mertanen ja Mari Pälvilä.

Kausi 2006-2007 Hopeaa

”Välierät pelattiin IHK:ta vastaan. Ratkaisevassa pelissä IHK sai ylivoiman juuri ennen pelin päättymistä tasatilanteessa. IHK:lla oli kaikki parhaat pelaajat kentällä ja aloitus oli meidän puolustusalueelta. Peliä oli jäljellä 9 sekuntia. Eini voitti aloituksen mulle ja mää heitin sellaisen roikun keskialueelle Tikkisen Nina pääsi läpi ja mää vaan katoin kelloa, kun sekunnit väheni. Ninnu teki ratkaisu maalin ajassa 59.59. Vitsi, mikä fiilis sen jälkeen. Kausi kuitenkin päättyi taas pettymykseen ja hopeamitaliin.” Saija Tarkki

”Pelireissuilla saatettiin pelata viisikin tuntia putkeen korttia. Orjaa ja kuningasta lähinnä ja minä tietenkin orjana. Panoksena välillä oli kuninkaan varusteiden ripustaminen kuivariin, yök! Oudoin muisto on kuitenkin kenkäni katoaminen bussimatkalla. Saavuttuamme Ouluun kenkää ei ollut missään. Koti-ovelle pääsin Mira Jalosuon reppuselässä.” Nina Tikkinen, Kärpät 2005-2007, 2011-2015

Kausi 2007-2008 Pronssi

Kausi 2008-2009 neljäs sija

”Joukkueellemme tuli uusi valmentaja Lauri Merikivi. Hän toi mukanaan juttuja poikien maailmasta mm. taulukko, missä laskettiin reeneissä saatuja voittoja… joo ei toiminut meillä J. Tämä kausi oli mun kärppävuosi. Kärpät teki minusta sen ihmisen/pelaajan, kuka olen nyt nykypäivänä.” Mira Jalosuo

Kausi 2009-2010 neljäs sija

Vancouverin olympialaisissa olympiapronssia voittaneessa joukkueessa Kärpistä olivat Mira Kuisma, Anne Helin ja Saija Tarkki.

Kausi 2010-2011 Pronssia

Joukkueen runko vaihtui ja paljon tuli uusia pelaajia. Karjalaisen Seppo tuli takaisin valmennukseen ja Kuisman Mira vaihtoi maalivahdin kamat kakkosvalmentajan pikkutakkiin.

Kausi 2011-2012 Kulta

”Kuulin, että Tikkisen Nina oli kesän ensimmäisellä maajoukkueleirillä esitellyt itsensä: Mää oon Tikkisen Ninnu ja pelaan tulevassa Suomen Mestaruus joukkueessa Kärpissä.” Saija Tarkki

”Ostin talvella kultaisen värisen toppatakin ja Isäni totes, että on sulla ainakin itse luottamusta. Se kauan hamuttu mestaruus tuli. Se tunne, kun tajus, että oikeesti ME, KÄRPÄT, nyt voitetaan. Istuin vain kopissa ja itkin. Niin kauan sitä mestaruutta oli tavoiteltu.” Saija Tarkki

”Muistan selvästi, kun pidin kiekkoa kulmassa 15 sekuntia ennen mestaruuden ratkaisevan pelin loppua. Saikku alkoi tuuletta maalin edessä. Äkkiä unohtui kiekko itseltäkin.” Krista Rahunen, Kärpät 2008-

Kausi 2012-2013 Pronssi ja Seurajoukkueiden EM-pronssi

Isännöimme EWCC välierä ja finaaliturnausta Raksilassa.

”Yleisöä oli paljon ja oli hienoa päästä pelaamaan, kun hallissa oli tunnelmaa. Katsojien kannustus toi peliin tunnetta. Nautin joka hetkestä. Pelit oli tiukkoja ja tasokkaita. Saimme pronssia, joka oli todella hieno saavutus joukkueeltamme. Molempien turnauksien emäntänä onnistuimme loistavasti.” Jenni Maamäki, Kärpät 2011-

Kausi 2013-2014 Neljäs sija

Mira Kuisma siirtyy päävalmentajaksi Jukka Nisulan luovuttua tehtävästä.

Kausi 2014-2015 Viides sija

”Kärppien organisaatiolle täytyy antaa kiitosta siitä, että joukkueen toiminnalla on ollut toimiston tuki 90-luvulla Lauri Ryynäsen aikoina kuin nyt Mika Pieniniemenkin ”valtakaudella”. Ja silloin, kun on tarvittu ärähtäjää niin Eeron Sirviö on taistellut naisten joukkueen puolesta jo vuosikymmenen. Muutenkin ilman Sirviön perheen panosta ei naisten joukkueen toiminta olisi sitä, mitä se tänään on; he ovat toiminnallaan tuoneet sen jatkuvuuden 90-luvulla luoduille perinteille.

Paljon on vettä virrannut Oulujoessa näinä vuosina, kun itse olen saanut olla tässä hienossa toiminnassa mukana. Mikä sitten on muuttunut? Harjoitusvuorot on paremmat, olosuhteet ovat parantuneet, arvostus naisten jääkiekkoa kohtaan on noussut, tytöillä on paremmat mahdollisuudet lähteä jääkiekkoon mukaan. Mitkä asiat on pysyneet samana? Ainakin talkoiden tekeminen, lukemattomat bussissa vietetyt tunnit, aikaiset herätykset pelireissuille, kiirehtiminen koulusta tai töistä reeneihin…Jääkiekko on vaan niin siistiä!”, Satu Kiipeli

Kausi 2015-2016

Edellisen kauden viides sija ei missään nimessä tyydyttänyt joukkuetta. Hyvä pohja oli rakennettu ja tästä oli hyvä lähtä rakentamaan uutta kautta. Nuoret pelaajat olivat taas vuoden vanhempia. Kausi päättyi pronssiottelutappioon Espoossa neljänteen sijaan.

Kausi 2016-2017

Joukkueen harjoitusmäärät ovat nousseet viimeisen kolmen vuoden aikana ja joukkueen runko pysynyt kasassa. Joukkue sai uusia vahvistuksia Jyväskylästä JYPin luovuttua sarjapaikasta. Ainut tavoite oli voittaa historian toinen mestaruus. Joukkue kehittyi kauden aikana huimasti ja pelit olivat nousujohteisia. Naisten SM-sarja oli koko kauden todella tasainen ja ratkesi vasta viimeisenä viikonloppuna. Kärpät otti historian toisen runkosarjavoiton. Välierissä HPK kaatui puhtaasti otteluvoitoin 3-0. Finaaleissa vastaan asettui Espoo United. Finaaleissa runkosarjan voitolla oli todella suuri merkitys, koska joukkueet napsivat voittoja vuorotellen kotona. Ratkaisu venyi viimeiseen viidenteen otteluun Oulussa Raksilassa. Viimeistä finaalia oli katsomassa 1824 katsojaa. Ottelu päättyi 5-3 Kärppien voittoon! Kärppien joukkueeseen runkosarjan lopussa liittynyt Mira Jalosuo teki viimeisessä ottelussa hattutempun. Kärpät päätti kauden historian toiseen Suomen Mestaruuteen!

Kausi 2017-2018

Kärpät lähti kauteen tavoitteena uusia mestaruus. Syksyn pelit alkoivat ja muutamia runkopelaajia loukkaantui vakavasti, että joutuivat huilaamaan koko kauden loppuun. Kärpät taisteli pienemmälläkin materiaalilla itselle runkosarjassa toisen sijan, vaikka helmikuun olympiatauolla Kärpät kärsi pitkän tappio putken. Joukkue sai koottua pelin kuntoon kevääseen. Kärpät kohtasi välierissä Blues Espoon ja kuten viime kauden finaaleissa ratkaisua finaalipaikkaan saatiin hakea 5.ratkaisevassa välierässä. Kärpät hoiti itsensä finaaliin otteluvoitoin 3-2 ja sai vastaan runkosarjan voittajan Ilveksen. Finaalit olivat todella tiukkoja ja sarja mentiin vierasvoittojen tahtiin. Kärpät vei 1. ja 3.finaaliottelun Tampereella, kun taas Ilves vei voiton Oulussa 2.finaalissa. Suomen Mestaruus oli katkolla Kärpille Oulussa 4.finaalissa. Kärpät voitti kotikaukalossa selvin numeroin 5-1 ja vei toisen perättäisen Suomen Mestaruuden otteluvoitoin 3-1. Ensimmäistä kertaa Naisten SM-sarjan/Naisten Liigan historiassa 3. ja 4.finaaliottelu näytettiin suorina lähetyksinä YLEltä. Play Offsien MVP:ksi valittiin Kärppien maalivahti Johanna Oksman.

Oulussa tehtiin myös seurahistoriaa, kun toisen kerran koko suomalaisessa jääkiekkohistoriassa "Tyttö" ja "Poika" on tullut samaan kaupunkiin. Myös Kärppien miesten liigajoukkue voitti Suomen Mestaruuden. Joukkueet juhlistivat kumpaakin Suomen Mestaruutta Oulun Torilla Vappuna.




   
Lisää uutisia
Naisten Liigajoukkue
«  Marraskuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
1234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930
 
Kategoriat