Oulun Kärppien juhlavuosi oli odotetusti tuloksekas ja joukkueet saivat useita mitalisijoituksia, sekä seura voitti arvostetun Aaro Kivilinna -muistopalkinnon.Kärppien joukkueiden sijoitukset olivat seuraavanlaiset: Naisten joukkue 4. sija, B-juniorit SM-kulta, C-juniorit SM-pronssi ja C2-juniorit voittivat ikäluokkansa valtakunnallisensarjan hopean sekä kruununa A-tyttöjen SM-hopea. Kärppien sijoituksista käy ilmi kauden aikana tehty työ ja arvostuksena siitä Kärpät sai kauan odotetun Aaro Kivilinna -muistopalkinnon, joka jäi useana aiempana vuonna saamatta. Kärppien juhlavuosi sai arvoisensa tuloksen ja palkinnon kauden parhaana seurana.
Aaro Kivilinna -muistopalkinto on joka vuosi jaettava tunnustuspalkinto, joka jaetaan kauden päätteeksi parhaalle seuralle. Palkinto jaetaan pisteiden perusteella ja siihen otetaan huomioon seuraavat sarjat: SM-liiga, Mestis, Naisten SM-sarja, A-, B- ja C-nuorten SM-sarjat. Ensimmäinen palkinto jaettiin kautena 1972-1973 ja sen sai Tampereen Ilves, joka myös voitti sitä seuraavan kauden palkinnon. Suurimmalla piste-erolla palkinnon on voittanut Espoon Blues pistein 37 kaudella 2010-2011. Palkinto on vain kerran jaettu kahdelle joukkueelle samalla kaudella 1996-1997 Helsingin Jokereille ja Turun palloseuralle, koska joukkueilla oli saman verran pisteitä. Eniten palkintoa voittanut seura on Tampereen Ilves, joka on voittanut palkinnon 8 kertaa. Viimeksi Kärpät on saanut palkinnon kaudella 2007-2008.
Aaro Kivilinna syntyi Viipurissa vuonna 1906 ja hän kaatui talvisodassa vuonna 1940 luutnanttina. Hän oli jääkiekkoilija ja jääkiekkovaikuttaja, sekä toimi Suomen jääkiekkoliiton johtokunnassa. Hän pelasi yhdessä jääkiekkomaaottelussa uransa aikana. Hänen jääkiekkouransa alkoi Helsingin Pallonlyöjissä, jota hän edusti 1928-1931 ja oli kyseisen seuran puheenjohtaja. Hän on myös voittanut 3 Suomenmestaruutta vuosina 1929, 1932 ja 1935 edustaen Helsingin Jalkapalloklubia, jota hän edusti vuoteen 1936 asti puolustajana. Hän toimi myös Suomen jääkiekkoliiton sihteerinä pelaajaurallaan 1932-1936 ja uransa jälkeen hän toimi liiton varapuheenjohtajana 1936-1940 kaatumiseensa asti talvisodassa. Hänet on aateloitu Suomen jääkiekkoleijonaksi nro. 2.-Eero Kronbäck
Ei uutisia |